6. testipäivä
Nyt on helle. Kaivoin kaapista vanhan kypärän ja trikoiden tilalle shortsihameen. Kypärä oli ilmavampi kuin uudempi vihreä, eikä pää ollut aamulla märkä töihin poljettua. Hyvä niin, nyt mennään sitten tällä sinisellä eteenpäin nämä hellepäivät.
Kotimatkalla muutin taas reittiä. Pieni lisä kilometreihin ja vähän toiset maisemat. Ja pari sekoilua pyöräteiden kanssa. Ne on osin ihan liian huonosti opastettuja sen suhteen, mihin suuntaan johtavat, missä risteyksessä pitää tajuta vaihtaa tien alta toiselle puolelle jne.
Mielenkiintoinen havainto: teillä, joita on ajanut vain autolla, on fillarin selkään hypätessä ihan uusia ja yllättäviä ylämäkiä. Onneksi sähköavulla ne rullaa yhtä hyvin kuin tasamaalla. Lisäksi tänään oli vastatuulta, eikä haitannut poljinten pyöritystä yhtään. Tulee itselle mielikuva hyvästä kunnosta ja nuoruudesta. Ei paha ja hyvin nollasi työpäivän ikävät ja turhauttavat tilanteet. Tasainen rullaus tässä sähköavusteisessa ajossa on kyllä parasta.
Kotimatka oli suurelta osin vanhan kolmostien reunaa, paljon autoja kumpaankin suuntaan. Kumma, kuinka liki monen auton pitää ajaa, vaikka tilaa olisi väistämiselle. Silti kanssapyöräiljät ovat vaarallisempia, poukkoavat pyöräteillä miten sattuu. Taas pääsin ohittamaan monta pyöräilijää. Siitä nautin ja otan takaisin kaikki edellisten vuosien ohitukset. Siis kun muut ovat ohittaneet minut.
Valitsin tämän reitin sen selkeyden vuoksi, sillä halusin testata keskinopeutta. En saa sitä 24 km/h korkeammalle näillä kolmella vaihteella. Pakko tämä myöntää. Kaipaan lisää isoja vaihteita. Huippunopeus lähentelee hetkittäin 40 km/h.
Huomiseksi pitää etsiä mustekala, että saan repun selästä tarakalle. Hikoilun minimointia on nyt tämä minun meno. Työmatka-ajoa ajatellen yksi paremmin suunniteltava asia on työvaatteet ja -kengät. Miten ne kulkee sujuvasti töihin?
Akun irrotus ja kolmen lukon kanssa pelaaminen on jo rutiinia. Kiinnityksen jälkeen akku pitää laittaa päälle. Nappula on satulan alla. Pyörässä oleva satulanaluskukkaro on tosi kätevä avaimille ja puhelimelle. Puhelimessa pidän joka ajolla SportDiarya päällä mittaamassa matkaa ja nopeutta. Silti nopeusmittari ohjaustangossa olisi mukavampi.
Seuraavissa kuvissa on akun latausasteen näyttö sekä akusta että ohjaustangon säätimestä. Tai mikähän sen oikea nimi onkaan? Akusta kului päivän noin 30 km ajossa yksi pykälä. Sama kjoka päivä, vaikka säöhköavun käyttö vähän vaihtelee.
Ja vielä kuva akusta suhteessa 1/2 litran juomapulloon.
Aika iso käsiveska esim. kaupungilla asioidessa, joten ehkä lyhyeksi ajaksi uskaltaa jättää pyörään kiinni. Torstaina asiointi- ja kaupunkiajoa tiedossa, huomenna normipäivä! Sade- ja ukkoskuuroja luvassa.