torstai 2. kesäkuuta 2016

Polkemisen sietämätön keveys

8. testipäivä


Tänään oli perushyvä työmatka-ajo aamulla ja iltapäivällä. 12 km molempiin suuntiin meni sujuvasti ja noin 23 km/tunnissa keskinopeudella. Satulaan nousin aamulla normaalia aiemmin, että ehdin raikastua ja vaihtaa vaatteet ennen aamun koulutuspäällikköpalaveria. 

Aamulla Rastilan kohdalla joku mies polkaisi ohi, heti heräsi vinttikoiran vaistot ja polkasin perään. Roikuin varsin sujuvasti kannassa kunnes reittimme erkanivat. Mahtoi harmittaa. Isossa alamäessä totesin, että mulla oli meistä kahdesta rullaavampi pyörä. Tulihan sekin ominaisuus Lounatuulesta testattua.

Päivällä oli käynti kaupungilla. Siitä tuli uusi kaupunkiajon ajokokemus ja 7 km lisää päivälle. Kaupungissa osasin ajaa hiljaa tai oli pakkokin. Hyvin sujui ja sähkö auttoi eteenpäin myös mekko päällä ja korkkarit jalassa.

Lähtöselvitys vie aina oman aikansa: akun lukitus paikalleen ja päälle, molemmat lukot auki, avaimet satulakukkaroon, kypärä päähän, aps päälle, puhelin reppuun, ketjulukko ja reppu tarakalle, tavaraverkko päälle.



On muuten tosi kätevä tuo motoristilta lainattu tavaraverkko, ei hypi reppu eikä sen alla oleva ketjulukko. Parempi kuin perinteinen fillarintarakan mustekala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti